tiistai 15. joulukuuta 2015

Candy floss

En ole jaksanut kirjoittaa nukkeblogiin aikoihin. Sellaista se on. Niin pimeääkin on, ettei viitsi edes kuvata.

Mutta innostukseni BJD-nukkeihin on nostanut taas päätään! Hankin ensimmäisen nukkeni muistaakseni 2009 tai ehkä jo 2008, harrastus ei oikein lähtenyt kunnolla käyntiin koska olin nuori ja vähävarainen ja minulla oli liian kunnianhimoiset suunnitelmat. Lopulta minulla oli kolme nukkea joiden kanssa en jaksanutkaan lähteä värkkäämään kuvatarinoita ja joille en saanutkaan hankittua kunnon vaatteita, ja sitten ne vain jotenkin unohtuivat laatikoihin. Kahta nukkeani en ollut edes katsonut kai kolmeen vuoteen, kun ne viime viikonloppuna isän luota hain. Poika oli palasina, kokosin sen, ja kaverini aikoo ehkä ostaa sen. Vanhimman nukkeni aion myydä myös pois. Mutta se tyttönen, joka tässäkin blogissa on nähty joskus, Terhen nimeltään... Se on saamassa ihan uuden elämän. Poistin sen meikit ja puhdistin vartalon, vaihdoin tummanvihreän kikkaraperuukin tilalle pastellisen mintunvihreän, ja tilasin sille upouusia vaatteita, jopa tyttösen ihkaensimmäiset kengät!

Vielä en ole saanut tehtyä sille uusia kasvoja, uudet silmät ja paremmin istuva peruukkikin pitäisi tilata. Mutta olen jo nyt aivan innoissani, kun nukkepolo saa vihdoin huomiota, ja arvoisensa ulkonäön. Uskon, että monstereiden kanssa saamani harjoitus naamojen maalauksessa on tehnyt hyvää, ja tällä kertaa pystyn tekemään tytölle paljon kauniimmat kasvot. Toivon mukaan! Ja sille pitäisi keksiä uusi nimi. Terhen se ei enää ole, hylkäsin kokonaan vanhan hahmon, joten nimikin menee samalla. Ehkä keksin uuden sitten, kun sen kasvot ovat valmiit.


Tässä yksi "ennen"-kuva, entisessä hahmossaan:






Ja sitten pari teaser-kuvaa, work in progress, vielä keskeneräisessä uudessa lookissaan (pahoittelen hämärässä otettuja kännykkäkuvia):




Silmiä ei ole, naama on tyhjä, asusteita pitää vielä väsätä ja hame ommella. Rannekorun ja kaulakorun olen vain saanut tehtyä tähän mennessä.


Tilasin tosiaan kengät ja bloomersit (ja uudet ripset) sille ebaysta ja ne tulivat jo viime viikolla, tänään sen sijaan tulivat Etsystä Cyristine Creationsilta niiiin ihanat paita ja sukat! Mukana oli pieni soma kiitoslappukin. Olen erittäin tyytyväinen ostoksiini.



Kuva vielä kauniista kengistä:


Aika pitkät nauhat, ehkä niitä vähän voisi lyhentää, muttei liikaa, jotta ne saa rusetille nakkisormilla.



En oikeastaan tiedä, miksi yhtäkkiä innostuin taas värkkäämään nukkeni kanssa. Aloin taas haaveilla uuden nuken ostosta, kunhan saan nuo kaksi muuta myytyä pois. Ainakin osittain innostustani on lisännyt eräs tietty kanava Youtubessa, nimittäin Heather's Dream. Siellä on paljon suloisia nukkelaisia, ja koska minulla on ollut viime aikoina tämä pastellikausi, ja olen tuntenut vetoa kaikkeen söpöön, se ehkä selittää jotenkin myös tätä uutta nukkepuhtia. Nyt voin purkaa tätä pastellista ja hattaraista tuskaani nukkeeni, ja elää vähän sen kautta. Sattumoisin myös Heather tuolta kanavalta oli juuri tilannut omille nukeilleen vaatteita samasta Etsykaupasta kuin minä, sama maku!


Mitä pidätte nukkeni suuresta muodonmuutoksesta?





-Miss Chaos



PS: Menen huomenna ostamaan itselleni erästä tiettyä joululahjanukkea! Toivottavasti eivät ole loppuunmyyty!


lauantai 31. lokakuuta 2015

Kuulas taivas

Minulla oli taannoin Cloe mukana viikonlopun vietossa isän luona, ja tämänmoisia kuvia sieltä sain.





Huomasin, että Cloe seisoo parhaiten, jos sille laittaa mahdollisimman painavat saappaat jalkaan.










Mitään Halloween-aiheisia nukkekuvia en olekaan tänä vuonna jaksanut ottaa, joten teemapostausta ei tule. Mutta hyvää Halloweenia silti lukijoille!






-Miss Chaos







keskiviikko 14. lokakuuta 2015

So emojinal

Oho, ostin pitkästä aikaa uuden nuken! Sain nyt vihdoin tällaisen uuden Bratzin ihmeteltäväksi, kun olivat Tokmannilla halvennuksessa.

Selfie Snaps Cloe oli tietenkin ilmiselvä valinta, koska vaaleanpunainen tukka iih. Se tukkahan tässä nukessa aluksi pistää silmään, mutta kun olen tässä ajan mittaan nähnyt siitä useissa paikoissa kuvia, aloin pitämään myös erityisesti sen hameesta, kengistä ja silmälaseista. Tykkään aina silmälasipäisistä nukeista, kenties siksi, kun itsellänikin on lasit. Ne ovat aina nukeilla niin söpöt.





Cloe tasapainoilee todella köykäisesti, huomasin sen heti ensimmäisenä kuvia ottaessa. Vanhat Bratzit seisovat tukevasti kun ne vain laskee alas, tätä piti asetella ja venkslata jatkuvasti, ja silti kaatuili. Syynä on jättisuuri pää ja kummallisen painava tukka.

En ymmärrä yhtään, miksi näiden ylävartaloa ja jalkoja on kavennettu huomattavasti. Se tekee nukesta vieläkin epävakaamman seisojan, ja aivan kuin ne eivät olisi ennestäänkin olleet ihan tarpeeksi hinteliä. Lisäksi Cloe ei oikein voi käyttää vanhojen Bratzien toppeja, ne ovat aivan liian löysiä. Kenties Monstereiden topit kävisivät. Plussaa sentään nivellyksistä polvissa.


Ottaisin tällaiset siivekkäät kengät itsellenikin!


Pidän näistä uusista, lapsekkaammista kasvoista kovasti. Silmät ovat suuret ja viattomat, meikkiä ei ole hirveästi, ja Cloelle lisätyt pisamat ovat kovin suloiset. Vähän eri malliset kulmakarvat olisivat mielestäni sopineet paremmin. Tukka on todella paksun ja kuten sanottua painavan tuntoinen, mukavaa materiaalia mielestäni. Ei ihan super silkkinen, mutta ei mikään karhea. Tätä on mukava harjailla ja hypistellä, se rentouttaa.


Käsien asento on pysyvästi tönkkö, eikä niitä oikein saa mitenkään luonnollisesti. Kyynärpäät kaipaavat nivellystä, ja olkapäidenkin nivellystä voisi vähän parantaa. Kämmenet ja sormet ovat kylläkin sievemmät kuin vanhat versiot, hieman ilmeikkäämmät ja suuremmat. Toisaalta, tuollaiset tönköt käsivarret niillä on aina ollut, eikä se minua lapsena leikkiessä haitannut.


Näillä uusilla taitaakin tulla mukana vain muovisia laukkuja. Äh. Tylsin asia Monstereissakin on juuri muoviset laukut, ja olen aina tykännyt vanhojen Bratzien kangaslaukuista. Tämä kirjekuorilaukku on ehkä hölmöyden huippu, kun ei sitä voi edes pidellä ilman kuminauhan apua.


Noista kaulakoruista en niin välitä, kun eivät mielestäni mätsää asuunkaan, mutta korvikset ja rannekoru olivat söpöt ja pääsivät nuken päälle. Huuliharja on vanhoja tähtiharjoja vieläkin hyödyttömämpi, enkä edes kuvitellut moisen voivan olla mahdollista. Minusta vaihdettavat puhelimen kuoret ovat loisto keksintö, vaan eikö tuon possun pitänyt olla vaaleanpunainen? Piti googlailla, ja hoksasin, että näistä pikku tarvikkeista on olemassa monia värivariaatioita. Minun rusettikuoreni on valkoinen, näin sellaisen mintunvihreänä. Samoin ainakin rusettikorun keltainen ketju löytyy myös mintunvihreänä. Ja toki possukuori vaaleanpunaisena.



Vertailun vuoksi Cloen huulikiilto, vanha Barbien huulipuna, ja erään lapsuuteni Bratzin huulikiilto. Pikkuruisia ovat, minusta tuo uusi suurempi purtilo on hauska, onhan näillä pallopäillä suuret huuletkin.



Pipo on oikein suloinen, mutta ihan jättimäinen kyllä sekin, ja vähän omituisen muotoinen.




Minun on ollut tarkoitus ottaa vaikka mitä vertailukuvia, mutta koko ajan on ollut liian hämärää, joten tässäpä nämä sitten olivat.


Kaikenkaikkiaan uutukaiset Bratzit miellyttävät minua pikku vioistaan huolimatta, ja voisin kuvitella ostavani joskus toisenkin, jos tulee jokin hauska teema. Jonkun niistä fashion packeista ainakin voisin haluta...








-Miss Chaos





keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Metsäseikkailulla

Olimme lauantaina äitin kanssa Oulangan Kansallispuistossa Rukalla, en nyt sanoisi ihan vaeltamassa, mutta sellaisella syksyisellä metsäretkellä. Siellä on vaellusreittejä, laavuja, kumpuilevia maisemia, ja paljon vaaranhuippuja joihin kiivetä. Hyvän treenin sieltä saa. Päätin ottaa mukaan nuken, niin olisipahan joku kuvauksellinenkin tyyppi matkassa. Taisin kuvata Jane Boolittleani viimeksi viime syksynä, kerroin jo silloin kustomointisuunitelmistani. Tytön nimi on Morgana, ja kyllä siitä edelleenki on tulossa peikko... en vain ole vieläkään tehnyt kustomoinnin eteen mitään. Tällä kertaa sentään kyhäsin sille kokoon vähäsen hahmoon sopivamman asun. Morgana sopiikin nukeistani parhaiten metsämaisemiin.







Ihmisillä on tapana koota tällaisia kiviseitoja vaarojen huipuille ja muihin sentapaisiin metsäpaikkoihin. Minusta se on aika mukava tapa.








Valtavaaran huipulla oli vanha metsänvartijan mökki, jossa istuimme hetken levähtämässä. Nämä ikkunakuvat ovat sieltä.








Iltapäivästä alkoi aurinkokin vähän paistaa. Vaarojen välistä löytyi pieni suolampi, jonka rannalla oli laavu.











Sellainen seikkailu tällä kertaa.


Sain muuten vihdoin ja viimein Dance Class Howleenin reroottauksen valmiiksi, mutta en näytä siitä kuvia ennen kuin koko kustomi on valmis. Siihen voi mennä vielä hetki. Howleenin pää pyöri jossain laatikonpohjalla kuukausikaupalla muuton jälkeen, roottaus kesken, unohdettuna raukka. Nyt muistin kaivaa sen esiin ja hoitaa homman. Olen ihan tyytyväinen.






-Miss Chaos