Mysteerityttö

Pahoittelen pitkää postaustaukoa! Nukkejen kanssa olen kyllä puuhaillut, mutta kuvia en sitten jostain syystä ole viitsinyt ottaa. Ahdistaa myös kökkö kamera, ja tahtoisin uuden... muttakun on muitakin säästökohteita tässä, niin pitää vain odottaa. Enemmän tarvitsisin pian uuden kännykän, ja jos hankin kerralla kunnollisen, siinä on todennäköisesti sitten parempi kamera kuin tuo minun vanha pokkarini. Sitä odotellessa.

Tänään tulin jakamaan vain ihan kökköisiä kännykkäkuvia, en edes niitä melko kökköisiä pokkarikuvia, auta armias. Sain eilen uuden BJD-nukkeni, iih! Tässä kävi odottamaton onnenpotku. Viime miitissä eräs ihana tyyppi keksi, että tekisimme vaihtokaupan. Hän saisi minun MSD-poikani, minä saisin hänen SD-tyttönsä, ja maksaisin 100 euroa välejä. Yksinkertaisempaa nukkekauppaa ei voisi olla. Ei postikuluja, ei myynti-ilmoituksia, ei sikaa säkissä. Kävin viime viikolla katsomassa nukkea, ja tein päätöksen, että haluan vaihtaa. Nukke jäi putsattavaksi vielä vanhaan kotiinsa, ja maksoin puolet välisummasta. Eilen kamu toi sen minulle, ja vei poikani mennessään.

Tässäpä uusi tyttöseni:

Malli on Souldoll Rye. En ole vielä keksinyt sille nimeä, mutta jonkinlaista persoonallisuutta ja hahmoa jo kehittelen. Sain mukana kauniin tummansinisen peruukin ja purppuraiset silmät, mutta kummatkaan tuskin jäävät sille.

En tietenkään omista SD-kokoisia vaatteita, mutta löysin sentään jotain päälle pantavaa tytölle. Paita lienee alun perin joltain vauvanukelta, hameet ovat itseommeltuja. Tyllihame jäi turhan pitkäksi, piti leikellä.

Jotkut pienen tyttöni vaatteista istuvat tälle isolle paremmin...

Vaihdoin sille nämä turkoosit silmät toistaiseksi, tykkään näistä enemmän kuin purppuraisista, jotka näyttävät tietyssä valossa liikaa demoninpunaisilta.

Olen tehnyt nukelle fimosta jotain asusteita jo, mutta ne eivät nyt käy tämän asun kanssa, joten odottelen siihen asti, että saan sille ainakin peruukin ja jonkin paidan tai mekon. Tietysti naamakin täytyy tehdä piakkoin, mutta luulen, että joudun tekemään tälle useamman, ennen kuin keksin, miltä sen pitäisi näyttää. Nyt minusta alkaa tuntua siltä, että tämä 60 senttiä onkin ehkä minulle sopivampi nukkekoko, kuin se 45 senttiä.

Yritän nyt aktivoitua hieman taas nukkeblogin puolella!

-Miss Chaos

Oh so SWEET

Ostin taannoin alennuksesta uuden Bratzin! Kyseessähän on Sweet Style Jade, joka oli kolmas Bratzini näistä uusista. Jade on aina ollut lempparihahmoni, ja aina uusien nukkelinjojen tullessa kauppoihin huomaan pitäväni eniten Jadesta. Sillä on mielestäni parhaat väriyhdistelmät ja mielenkiintoisimmat vaatteet. Erityisesti olen huomannut, että Jadelta löytyy usein parhaat saappaat!

Tämänkin nuken yksi parhaista puolista on eeppisen massiiviset ja suloiset saappaat <3

Kenties syy sille, etten yleensä ole kiinnostunut Yasminista ja Sashasta yhtä paljon, on se, että niillä on kovin usein päällä jotain punaista, kuten tästäkin kuvasta näkee. Punainen on inhokkivärini. Keltainen ja oranssi ovat mielestäni oikein kivoja värejä, joten muut lämpimän sävyt eivät minua haittaa, vain punainen. Mutta yleensä silti tunnen enemmän vetoa kylmiin väreihin.

Kuinka sokerinen pakkaus!

Jaden mukana tulee frozen yogurt koala.

Kävin parvekkeella ottamassa kuvia, kun sisällä oli liian hämärää ja kuvat valottuivat ihan miten sattuu.

Ah mitkä värit. Ihana pörröinen paita. Niin suloinen hame. Voisin pukeutua tähän asuun itsekin.

Pahoittelen rumaa parvekkeen lattiaa.

Mielestäni pienet keltaiset yksityiskohdat eivät ollenkaan haittaa, vaikka uskon, että jotkut eivät niistä pidä.

Otin vielä vertailukuvan, koska tämä oli jo toinen Jadeni. Snowkissed Jadella on glitteriä luomilla ja Sweet Stylella huulissa. Parasta Sweet Stylessa on ehkä etutukka! Se on aina ollut Jaden tavaramerkki. Kulmakarvat ovat erilaiset, mutta eivät tietenkään sieltä takaa näy.

Olinkin viimeksi ostanut uuden nuken kaupasta kai yli puoli vuotta sitten, joten oli oikein kiva pitkästä aikaa availla pakettia. Kirpparilta olenkin kyllä kesän aikana ostanut muutamia Bratzeja. Nyt kun minulla on tämä Bratz-kausi meneillään, ei paljon muut nuket kiinnosta. Mutta kyllä muitakin tullaan vielä blogissa näkemään, ei huolta.

-Miss Chaos

Arrangement

Tein eräänä päivänä leluasetelman, yhtäkkiä vain tuli tarve laittaa vierekkäin mukavan väristä väkeä. Johtui siitä, kun Gooliope oli saanut uuden paitansa vihdoin, keltaisen jossa on Minni Hiiri, ja samana päivänä puin Cloen vaaleanpunaiseen mekkoon, joka tuli samassa paketissa, vaikka mekko olikin sille liian iso. Cloesta tuli niin suloisen vaaleanpunainen, että laitoin sille vielä takin, kengät ja kukkapannankin samassa värissä, ja tykkäsin yhdistelmästä. Sitten innostuin etsimään muita sopivia värejä leluhyllystäni. Otin asetelmasta kuviakin.

Gooliope tarvitsee seuraavaksi sen oman peruukkinsa, ajattelin tilata jotain pastellista, kenties moniväristä. Sitten voin viimeinkin tehdä sille uuden naaman. Siksi nuo sen kasvokoristeet poskella ovat kiinni vain sinitarralla, en halunnut vielä alkaa liimailla mitään.

-Miss Chaos

Esmeralda mustikassa

Äiti pyysi minua mukaan mustikkaan muutama päivä sitten. Otin mukaan vain ihan pienen ämpärin, ettei tarvitse stressata, ja päätin vielä tuoda nukenkin, siltä varalta ettei kiinnosta poimia tai mustikoita on huonosti. Tuumasin, etten ole ottanut yhtään kuvia Barbinukeistani blogia varten koskaan, joten päädyin ottamaan Esmeraldan. Se on todella kaunis nukke, ja nivellettykin. Sain sitten kuitenkin ämpärin täyteen mustikoita, sekä vielä kuviakin, joten reissu oli ihan onnistunut.

Tälle nukelle kuuluisi kai jokin kruunun tapainen? Korvakoru kumminkin on tallella. Ette taatusti arvaa, mistä Esmeraldan löysin. Pari vuotta sitten taidekoulussa maalausluokkaan oli tuotu useita jätesäkillisiä vanhoja vaatteita ja kankaita, ne olivat kuulemma jostain hylätyistä taloista koululle lahjoitettuja jäänteitä tms? Käytimme kankaita ja vaateriepuja värien ja tekstuurien aikaansaamiseksi asetelmissa, jotta olisi mielenkiintoista maalata. Jätesäkeistä löytyi myös jotain vanhoja kalsareita ja rintaliivejä, likaisia pehmoleluja ja sensellaista ällöä roinaa. Sekä yksi kaunis, upea Esmeralda. Sain ottaa sen itselleni.

Tuuletuksen ja pesun jälkeen nukke on melkein kuin uusi. Ja siinä oli tämän Esmeraldan jännittävä tarina.

Tukka on aika hyvässä kunnossa, mekossakaan ei paljon käytön jälkiä näy. Takapuolella nauhassa roikkuu yhä se kilisevä kulkunenkin.

Ihanat turkoosit silmät.

Seuraavassa kuvassa voi erottaa jotain punaista taustalla puun takaa. Se on äiti mustikoita poimimassa, punainen takki paistaa.

Oranssi mekko on ihanan muhkea ja kirkas ja aika syksyinenkin.

Ajatelkaa jos mustikat olisivat ihmisille näin isoja, kämmenen kokoisia.

Tulihan sitä saalista!

Metsäreissun jälkeen paistettiin lättyjä ja syötiin ne jäätelön ja mustikoiden kanssa.


Kun olin lapsi, vanhemmat kutsuivat minua joskus Esmeraldaksi tai Esmeksi. Notre Damen kellonsoittaja oli myös muistaakseni elämäni ensimmäinen elokuva, jonka kävin katsomassa elokuvateatterissa vuonna 1996, ollessani viisivuotias. Siksi olo on kovin nostalginen tätä nukkea ihastellessa.

-Miss Chaos